“Kotipihlaja on Suomen luonnonvaraisista puista värikkäin. Kesäkuussa (Lapissa heinäkuussa) se kukkii runsain kermanvalkoisin kerrotuin huiskiloin, joita usein kutsutaan epätarkasti tertuiksi.
Kukinto on 8–10 cm leveä kertotasohuiskilo. Se koostuu pienistä, valkoisista, tuoksuvista kukista.
Kotipihlajan erottaa muista Suomessa kasvavista pihlajista kapealehdykkäisistä, päättöparisista lehdistä. Syksyllä pihlajan lehdet saavat ruskaväreikseen säästä
riippuen keltapunaista, kirkasta punaista, tummaa punaista ja jopa lähes mustaa. Aurinkoisella paikalla lehdet muuttuvat kauniin punaisiksi. Pihlajan marja on kypsänä punainen. Marjat kypsyvät
yleensä heinäkuun lopussa tai elokuussa. Syksyllä ja talvella kirkkaanpunaiset marjatertut tarjoavat ravintoa linnuille.
Pihlajaa tavataan sekä puumaisena että pensasmaisena. Pensasmainen kasvu johtuu tavallisesti kasvupaikan varjoisuudesta, maaperän karuudesta tai kasvia syövistä
hirvieläimistä.” Lähde wikipedia
Kansanperinne, luonnonmagia
Pihlaja on pyhä puu, ukkosenjumalan puolison Raunin pyhä puu, Raunia tosin ei ole muualla mainittu myöhemmin, mutta Pihlaja on kuitenkin yhdistetty mytologiassa
juuri ukkoseen ja jumalallisiin voimiin. Pihlaja suojasi ja vartioi, sen kaatamisen pelättiin tuovan huonoa onnea. Pihlajan uskottiin myös suojaavan salamaniskulta ja paimenen pihlajasta tehty
sauva suojasi karjaa vaaroilta ja muilta eläimiltä. Pihlajanmarjoista on jopa ennustettu säätiloja “ pihlaja ei kahta kanna” tämä tuttu sanonta on varmaan jäänyt monelle mieleen. Lähde omat
muistiinpanot ja täältä löytyy tekstiä Raunista Taivaannaula
Pihlajaa pidetään myös maagisena puuna. Pihlajan oksia on käytetty pahaa karkoittamisessa ja se sopiikin hyvin myös rituaaleihin,
suojaamaan ja puhdistamaan, suitsukkeena hyvä. Siitä on tehty myös seppeleitä, kransseja suojaamaan taloa. Ja marjoista tehty kaulanauha paransi kantajansa. Puunkuoresta, oksasta voi tehdä
itselleen amuletin suojaamaan. Puuta on pidetty myös järkevyyden ja harkitsevaisuuden vertauskuvana. Pihapiirissä pihlaja suojelee taloa ja sen asukkaita, tuo onnea. Voit kerätä itsellesi oksia
ja marjoja ja säilyttää niitä ilmavasti, sinulle tärkeässä paikassa. Voit myös lisätä suitsukesekoituksiin pihlajaa, sekä lehtiä, oksia että kuivattuja marjoja. Tai tehdä oman onnea tuovan
amuletin näistä pieneen lasipulloon. Lähde omat muistiinpanot
Kansanlääkinnässä pihalajanmarjoilla on hoidettu kihtiä, munuaissairauksia, suolistovaivoja, keripukkia, ruokahaluttomuutta ja
verisuonten kovettumia. Se toi helpotusta kuten kaikki marjat turvotukseen, nesteenpoistajana sekä lisää vastustuskykyä, ja puhdistaa elimistöä. Käyttö ollut sisäistä että ulkoista,
hauteet.
Käyttö
Pihlajanmarjassa on C-vitamiinia kolme kertaa enemmän kuin appelsiinissa. Marjasta löytyy myös runsaasti polyfenoleita, jotka ovat luontaisia antioksidantteja. Ja
niissä on A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia, pektiiniä ja eteerisiä öljyjä. Marjat ovat happamia, mutta ne kannattaa kerätä silti ennen lintujen tuloa ja pakastaa ennen käyttöönottoa,
pakastaminen poistaa hapakkuutta. Ja hyvä vinkki maista marjaa ensin, sillä on eroja jopa vierekkäisillä puilla hapokkuudessa. On myös risteymiä tehty mm marjapihlaja ja näin marjat ovat
makeampia. Lähde yle.fi
Pihlajanlehtiä voi käyttää yrttijuomiin. Pihlajanmarjoja voi syödä tuoreeltaan, pakastettuna, kuivattuna, mehuna, hillona ja hyytelönä. Erittäin hyvä lisä
smoothieissa. Reseptejä löytyy netistä. Nuoria lehtiä voi käyttää myös salaatissa. Marjojen kuivaus onnistuu myös huoneenlämmössä. Kuivattua marjaa voi
lisätä esimerkiksi murskattuna terveyspommiksi leivonnaisiin, puuroon tai jogurttiin, sekä valmistaa teejuomaa sekoittaen muita marjoja joukkoon ja lisätä jotakin makeaa kuten kuivattua minttua
niin saa hapanta makua hälvenemään lisää. Lähde omat muistiinpanot, wikipedia
Lähteet omat muistiinpanot, ja mainitut linkit, wikipedia, kuva pixabay.
Tässä hyvä gradu aiheesta pihlaja, klik .Kuten minulla on tapana kokoan useista eri lähteistä tietoa jota voitte itse täydentää lukemalla linkit. Ja vielä linkki kotikosmetiikkaan, klik